Korealainen munkki Bopjong sunim (1932 – 2010) oli omassa maassaan suosittu ja arvostettu kirjoittaja, ajattelija ja henkinen opettaja. H\u00e4nen teksteist\u00e4\u00e4n huokuva maanl\u00e4heisyys ja syv\u00e4llinen buddhalaisten opetusten ymm\u00e4rrys on ollut vuosikymmenien ajan suurena inspiraation l\u00e4hteen\u00e4 kaikille Korean kansankerroksille. Bopjong sunim eli suuren osan munkkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n vuoristojen kaukaisissa erakkomajoissa poissa kaupunkien h\u00e4lin\u00e4st\u00e4. El\u00e4m\u00e4 vuorten yksin\u00e4isyydess\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s h\u00e4nen kirjoituksiensa runsaassa luontoon liittyv\u00e4ss\u00e4 kuvastossa ja vertauksissa. Bopjong sunimin kirjoitusten punaisena lankana on ajatus ”ei-omaisuudesta”; h\u00e4n korosti jatkuvasti sit\u00e4 kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on luopua itselle tarpeettomista asioista ja tyyty\u00e4 pieniin ja yksinkertaisiin toiveisiin ja omaisuuteen. Bopjong sunim ei kuitenkaan ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjailija vaan my\u00f6s tarkoin ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6\u00e4 noudattava munkki joka harjoitti ahkerasti mietiskely\u00e4. H\u00e4nen mietiskelyss\u00e4 nousseista oivalluksista saamme kenties jonkilaisen h\u00e4iv\u00e4hdyksen n\u00e4iden seuraavien, lyhyiden opetustekstien my\u00f6t\u00e4. Kaikki tekstit on k\u00e4\u00e4nnetty ja julkaistu oikeuksien hallitsijoiden luvalla.<\/p>\n
Kun vesipisarat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lootuskukan lehden,
\nse heiluu hetken yhdess\u00e4 jokaisen pisaran kanssa.
\nJa kun vett\u00e4 on kertynyt lehdelle riitt\u00e4v\u00e4sti,
\nSe kaataa kristallinkirkkaan sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 pois
\nilman ep\u00e4r\u00f6inti\u00e4 tai tarrautumista.<\/p>\n
Sama ilmi\u00f6 toistuu veden pudotessa alemmille lehdille,
\nja lopulta lootuskukka tyhjent\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 lampeen.<\/p>\n
Tarkkailtuani t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 ei-mielell\u00e4, ajattelin:
\n\u201dLootuskukka kannattelee painoa vain sen verran kuin jaksaa.
\nHiemankin enemm\u00e4n, ja se kaataa kaiken kokonaan pois!\u201d
\nOlin t\u00e4ysin tyrmistynyt t\u00e4ll\u00e4isest\u00e4 viisaudesta.<\/p>\n
Mutta jos lootuskukka alkaisi ahnehtia vett\u00e4,
\nsen ter\u00e4lehdet repe\u00e4isiv\u00e4t tai varsi katkeaisi.
\nEl\u00e4misen periaate t\u00e4ss\u00e4 maailmassa on t\u00e4ysin samankaltainen.<\/p>\n
Niihin aikoihin kun aurinko laskee vuorten taakse ja varjot pitenev\u00e4t, min\u00e4 heit\u00e4n keng\u00e4t pois jaloista ja menen avojaloin kasvimaalle. Auringonlaskun aikaan teht\u00e4v\u00e4 rikkaruohojen kitkeminen on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 erakkomajassa. Voiko paljaiden jalkojen alla tuntuvaa mullan kosketusta verrata mihink\u00e4\u00e4n? Maan l\u00e4heisyydess\u00e4 el\u00e4minen on el\u00e4v\u00e4n maailmankaikkeuden hyv\u00e4ksymist\u00e4.
\nEl\u00e4m\u00e4n silmut versovat mullasta. Ollessamme l\u00e4hell\u00e4 maata voivat el\u00e4m\u00e4n juuret juurtua lujaan maaper\u00e4\u00e4n. Pyri siis el\u00e4m\u00e4\u00e4n maan l\u00e4heisyydess\u00e4. Innotonta ja monimutkaista kaupunkiaavikkoa on mahdollista paeta.
\nMaa on meid\u00e4n ikuinen \u00e4itimme; me kasvatamme ruokamme maassa ja rakennamme kotimme sen p\u00e4\u00e4lle. El\u00e4m\u00e4n aikana k\u00e4velemme pystysuorassa maan pinnalla, ja lopulta kuollessamme k\u00e4ymme makuulle maan pinnan alle ja muutumme mullaksi. Sellaista el\u00e4m\u00e4 on.
\nMaa ei ole ainoastaan ravintomme l\u00e4hde. Se my\u00f6s opettaa meit\u00e4. Siemen juurtuu, nuppu versoo, ja pian lehdet ja oksat avautuvat kantaen kukkia ja hedelmi\u00e4. It\u00e4misen tapahtumat avaavat silm\u00e4mme n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n valtakuntaan.
\nJos el\u00e4mme maan l\u00e4heisyydess\u00e4 yksinkertaisina ja n\u00f6yrin\u00e4, voimme oppia maa\u00e4idin hyveit\u00e4: luottamusta ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Maa ei valehtele, eik\u00e4 siell\u00e4 ole kiirett\u00e4 tai sekasortoa.
\nEl\u00e4m\u00e4 ei pysty kukoistamaan betonissa, ter\u00e4srakenteissa eik\u00e4 asfaltissa. Kaupunkiel\u00e4m\u00e4 menee jopa niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 se kielt\u00e4ytyy kuulemasta sateen luonnollista \u00e4\u00e4nt\u00e4. Mutta maa hyv\u00e4ksyy sateen \u00e4\u00e4nineen. Silloin kun ihmiset kuulevat sateen \u00e4\u00e4nen heid\u00e4n mielens\u00e4 puhdistuvat ja tyyntyv\u00e4t; aivan kuin he palaisivat takaisin omaan kotikyl\u00e4\u00e4ns\u00e4.
\nMutta on viel\u00e4 niin paljon muutakin! Ota kenk\u00e4si ja sukkasi pois jaloista ja kokeile, milt\u00e4 m\u00f6yhitty kasvimaa tuntuu paljaiden jalkojen alla. Koeta tuntea maan tuoksu. T\u00e4m\u00e4 on todellista onnellisuutta.
\nOnnen avaimet
\nMeid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 varoa tekem\u00e4st\u00e4 kompromisseja itsemme kanssa, ei niink\u00e4\u00e4n maallisen maailman kanssa. Meid\u00e4n t\u00e4ytyy oppia olemaan itse omia opettajiamme.<\/p>\n
Kun takerrumme johonkin asiaan ja alamme pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yksin sit\u00e4 maailman keskipisteen\u00e4, j\u00e4m\u00e4hd\u00e4mme t\u00e4ysin toimintakyvytt\u00f6miksi. Me ik\u00e4\u00e4n kuin juutumme suon silm\u00e4kkeeseen, muuttuen sameaksi, ummehtuneeksi ja pahanhajuiseksi kuin suon vesi.<\/p>\n
Tarpeettomien tarrautumien hylk\u00e4\u00e4minen ja niiden kokonaan taaksensa j\u00e4tt\u00e4minen on el\u00e4mist\u00e4 todellisen itsen mukaisesti. Sellainen el\u00e4m\u00e4 on jatkuvasti itse\u00e4\u00e4n uudistavaa. Me voimme uudistua silloin kun vapautamme itsemme kuluneista naamioistamme, rajoistamme ja ajatuksistamme.<\/p>\n
Vaikka olisimme kuinka k\u00f6yhi\u00e4 tahansa, mielemme on arvokas lahja jonka voi jakaa toisten kanssa. Kun jaamme mielen syvimm\u00e4n olemuksen, materiaaliset asiat seuraavat per\u00e4ss\u00e4mme kuin varjo. T\u00e4ll\u00e4 tavoin el\u00e4m\u00e4 voi muuttua ylt\u00e4kyll\u00e4isemm\u00e4ksi.<\/p>\n
Maailmallisen ajattelutavan mukaan mit\u00e4 enemm\u00e4n annat, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sinulle itselle j\u00e4\u00e4. Mutta henkisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta sinusta tulee sit\u00e4 varakkaampi, mit\u00e4 enemm\u00e4st\u00e4 luovut.<\/p>\n
Materiaalisen ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden keskell\u00e4 on helppo ajautua v\u00e4\u00e4rille poluille. Puhtaan kielt\u00e4ymyksen avulla voimme vaalia oikeamielist\u00e4 henke\u00e4 ja tyynnytt\u00e4\u00e4 mielemme.<\/p>\n
Onnellisuus ei l\u00f6ydy omistamiemme tavaroiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vaan siit\u00e4, kuinka pitk\u00e4lle voimme luopua asioista joita emme tarvitse. Kuten vanha sanonta kuuluu, \u201dJos vertaa itse\u00e4\u00e4n rikkaaseen, ei mik\u00e4\u00e4n koskaan riit\u00e4. Mutta jos vertaa itse\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4\u00e4n, omistaa aina liian paljon.\u201d Ainoastaan omasta itsest\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen perustavanlaatuisen menetelm\u00e4n, jolla onnellisuus saavutetaan.<\/p>\n
Jos tarvitset jotain asiaa vain yhden, niin yksi sit\u00e4 my\u00f6s riitt\u00e4\u00e4. Jos otat kaksi, menet\u00e4t viime k\u00e4dess\u00e4 my\u00f6s ensimm\u00e4isen. Pahimmillaan ihmiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t omaisuutensa vangeiksi. Aivan kuin he j\u00e4isiv\u00e4t jumiin kaikkein ahtaimpaan ja pimeimp\u00e4\u00e4n luolaan mieli niin suljettuna, ettei siin\u00e4 ole edes neulan ment\u00e4v\u00e4\u00e4 reik\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tulee oppia olemaan tyytyv\u00e4inen pieniin ja v\u00e4h\u00e4isiin asioihin. Se on todellisen k\u00f6yhyyden hyvett\u00e4.<\/p>\n
Sanotaan, ett\u00e4 maailmankaikkeus on kuin magneetti. Mielemme ollessa synkk\u00e4 ja iloton, synk\u00e4t ja ilottomat asiat parveilevat ymp\u00e4rill\u00e4mme.<\/p>\n
Kun mielemme on kirkas ja el\u00e4mme positiivisesti ajatellen ja t\u00e4ynn\u00e4 toivoa, tulvivat kirkkaat energiat meit\u00e4 kohden luoden valoa ja loistoa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme.<\/p>\n
1.<\/p>\n
Ihmisen mieli tulee luonnostaan tyyneksi, selke\u00e4ksi ja kirkkaaksi silloin kun se on t\u00e4ysin vapaa rajoitteista, silloin kun se on puhtaasti keskittynyt ja syventynyt.<\/p>\n
Aivan kuten sy\u00f6minen, juominen, nukkuminen, opiskelu ja harrastukset, my\u00f6s mietiskely on yksi osa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Mietiskelyss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4mme on tarkkailla sis\u00e4isesti ja ulkoisesti, huomioida yksityiskohtaisesti tapamme toimia p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, sek\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 muutokset sis\u00e4lt\u00e4mme nousevissa tuntemuksissa, puheessa ja teoissa.<\/p>\n
Aivan kuin hiljaa katselisi virtaa joen varrelta, vain jatkuvasti tarkkaillen.<\/p>\n
Mietiskely on kuin musiikkia ilman \u00e4\u00e4nt\u00e4. Mietiskely on j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4inen hiljaisuus,
\nmiss\u00e4 tarkkailija on kadonnut.<\/p>\n
Mietiskely on aina uutta ja raikasta, sill\u00e4 mietiskelyll\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n ei ole jatkuvuutta.<\/p>\n
Ajankulkua ei voi keskeytt\u00e4\u00e4. Aivan kuten juuri sytytetyn kynttil\u00e4n liekki ei ole en\u00e4\u00e4 sama liekki kuin hetki sitten, samoin t\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4inen mietiskely ei ole eilisen mietiskelyn kaltaista. Mietiskely on aina uutta ja raikasta kuin virtaava vesi.<\/p>\n
Millainen olemassaolon muoto min\u00e4 olen? Hiljaisuuden vallitessa minun tulee kysy\u00e4 t\u00e4t\u00e4 itselt\u00e4ni aina uudelleen ja uudelleen. Vastaus piilee itse kysymisess\u00e4. Jos sinulla ei ole aikaa tutkia itse\u00e4si aina silloin t\u00e4ll\u00f6in, muuttuu mielesi hyl\u00e4tyksi joutomaaksi.<\/p>\n
Mietiskele! Sen voima vahvistaa el\u00e4m\u00e4\u00e4si.<\/p>\n
2.<\/p>\n
Mietiskely on mielen avaamista, huomion kiinnitt\u00e4mist\u00e4 ja tarkkailua. Jos rauhoitat ajatuksissasi vellovat k\u00e4rsimykset ja mielesi on t\u00e4ysin avoin, valon ja \u00e4\u00e4nen kaltainen, voivat tasainen tyyneys ja onnellisuus vallita sisimm\u00e4ss\u00e4si. Mist\u00e4 oivaltaminen tulee? Se ei tule ulkopuoleltasi, oivallus on sisimm\u00e4ss\u00e4 kukoistava kukka. Jos et vapauta itse\u00e4si \u00e4lyllisen uteliaisuuden ulottuvuudesta ja syvenny henkiseen etsinn\u00e4n piiriin, ei her\u00e4\u00e4misen kukka voi kukkia.<\/p>\n
Todellisen tiedon idut voivat versoa sanoja edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 hiljaisuudessa.<\/p>\n
\u00c4l\u00e4 kuvittele l\u00f6yt\u00e4v\u00e4si mit\u00e4\u00e4n itsesi ulkopuolelta. T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 kaiken taivaan alla olevan el\u00e4v\u00e4n versoessa, tulee meist\u00e4 jokaisen tarkkailla sis\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n. Tuon tarkkailun my\u00f6t\u00e4 sinun tulee avata uusi sivu el\u00e4m\u00e4ss\u00e4si.<\/p>\n
K\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Vajramitra (Juha Lamminaho)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Korealainen munkki Bopjong sunim (1932 – 2010) oli omassa maassaan suosittu ja arvostettu kirjoittaja, ajattelija ja henkinen opettaja. H\u00e4nen teksteist\u00e4\u00e4n huokuva maanl\u00e4heisyys ja syv\u00e4llinen buddhalaisten opetusten ymm\u00e4rrys on ollut vuosikymmenien Lue lis\u00e4\u00e4 \u2192<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[27],"tags":[],"class_list":["post-819","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaannosteksteja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/819","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=819"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/819\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":843,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/819\/revisions\/843"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=819"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=819"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=819"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}