{"id":179,"date":"2016-08-24T12:40:15","date_gmt":"2016-08-24T09:40:15","guid":{"rendered":"http:\/\/bodhidharma.fi\/wp-wp\/?p=179"},"modified":"2016-09-27T19:20:43","modified_gmt":"2016-09-27T16:20:43","slug":"maaliskuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/?p=179","title":{"rendered":"Timanttisuutra 1. osa"},"content":{"rendered":"

Tae Hye sunimin (Mahapa\u00f1\u00f1a) k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Lainaus sallittu, jos l\u00e4hde mainitaan. Aluperin julkaistu kirjassa Gothoni – Mahapa\u00f1\u00f1a: Buddhalaista viisautta, Gaudeamus, 1987.<\/em><\/p>\n

Kunnia ylev\u00e4lle, jalolle viisauden t\u00e4ydellisyydelle!<\/p>\n

Veljeskunnan kokoontuminen<\/strong><\/p>\n

N\u00e4in olen kuullut.<\/p>\n

1. Kerran Mestari oleili \u015ar\u0101vast\u012bssa, Jeta-lehdossa, An\u0101thapindikan puistossa, seuranaan suuri munkkijoukko, kaikkiaan 1250 munkkia sek\u00e4 monia bodhisattvoja, suuria olentoja. Aamuvarhaisella Mestari pukeutui, pani p\u00e4\u00e4llyskaavun ylleen, otti kulhonsa ja meni suureen \u015ar\u0101vast\u012bn kaupunkiin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n almuja. Palattuaan almukierrokselta \u015ar\u0101vast\u012bsta ja sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n h\u00e4n laittoi kulhon paikoilleen, otti p\u00e4\u00e4llyskaavun ylt\u00e4\u00e4n, pesi jalkansa ja istuutui h\u00e4nelle varatulle istuimelle. Jalat ristiss\u00e4, vartalo suorana h\u00e4n keskitti tarkkaavaisena huomion suoraan eteens\u00e4. Sitten monet munkit l\u00e4hestyiv\u00e4t Mestarin istuinpaikkaa. He tervehtiv\u00e4t Mestaria koskettaen otsallaan h\u00e4nen jalkojaan, kiersiv\u00e4t h\u00e4net kolmasti my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja istuutuivat sivustalle.<\/p>\n

Subh\u016bti esitt\u00e4\u00e4 kysymyksen<\/strong><\/p>\n

2. Tuolloin kunnianarvoisa Subh\u016bti oli saapunut kokouspaikalle ja istuutunut. Kunnianarvoisa Subh\u016bti nousi istuimeltaan, laskosti p\u00e4\u00e4llyskaapunsa vasemmalle olalleen ja polvistui siten, ett\u00e4 oikea polvi kosketti maata. Yhteenliitetyin k\u00e4sin h\u00e4n tervehti mestaria ja sanoi h\u00e4nelle: ”Mestari, on ihmeellist\u00e4, T\u00e4ydellinen, on eritt\u00e4in ihmeellist\u00e4, kuinka valtavasti Tath\u0101gata, arhat, t\u00e4ydellisesti valaistunut, on auttanut bodhisattvoja, suuria olentoja. Mestari, on ihmeellist\u00e4, kuinka paljon Tath\u0101gata, arhat, t\u00e4ydellisesti valaistunut, on suonut korkeinta ohjausta bodhisattvoille, suurille olennoille. Mestari, kuinka sitten pit\u00e4isi bodhisattvan tielle l\u00e4htev\u00e4n hyv\u00e4n miehen tai naisen el\u00e4\u00e4, kuinka edet\u00e4 ja kuinka hallita ajatuksensa?”
\nMestari vastasi kunnianarvoisan Subh\u016btin puheeseen n\u00e4in: ”Mainiota, Subh\u016bti. Asia on juuri kuten sanoit. Tath\u0101gata on todellakin auttanut valtavasti bodhisattvoja, suuria olentoja.Tath\u0101gata on suonut korkeinta ohjausta bodhisattvoille, suurille olennoille. Kuuntele siis tarkkaavaisesti, Subh\u016bti, ja paina mieleesi! Opetan sinulle, kuinka bodhisattvan tielle l\u00e4htev\u00e4n tulee el\u00e4\u00e4, kuinka edet\u00e4 ja kuinka hallita ajatuksensa.” ”Olkoon niin, Mestari”, vastasi kunnianarvoisa Subh\u016bti.<\/p>\n

Bodhisattvalupaus<\/strong><\/p>\n

3. Mestari sanoi: ”Bodhisattvan tielle l\u00e4htev\u00e4n pit\u00e4isi harjaantua ajattelemaan n\u00e4in: ’Niin paljon kuin olentoja olentojen maailmassa sis\u00e4ltyykin olentok\u00e4sitteeseen \u2014 munasta syntyneet, kohdusta syntyneet, kosteudesta syntyneet, spontaanisti syntyneet, muodon omaavat tai muodottomat, ajattelevat tai ei-ajattelevat sek\u00e4 ne joilla ei ole mielteit\u00e4 eik\u00e4 ei-mielteit\u00e4 \u2014 kaikki nuo ajateltavissa olevat maailmankaikkeuden olennot minun on johdatettava nirvaanan tilaan, t\u00e4ydellisen nirvaanan lopulliseen vapautukseen. Kuitenkaan, vaikka lukemattomia olentoja on n\u00e4in johdatettu nirvaanaan, ei ainuttakaan olentoa silti ole johdatettu nirvaanaan.’ Miksi n\u00e4in? Subh\u016bti, jos bodhisattva pit\u00e4ytyisi olennon mielikuvaan, h\u00e4nt\u00e4 ei voitaisi sanoa bodhisattvaksi, valaistumisolennoksi. Miksi? Koskapa, Subh\u016bti, ei voida pit\u00e4\u00e4 bodhisattvana sellaista, joka pit\u00e4ytyy itseyden tai olennon tai sielun tai yksil\u00f6n mielikuvaan.”<\/p>\n

Anteliaisuuden t\u00e4ydellisyys<\/strong><\/p>\n

4. ”Edelleen, Subh\u016bti, harjoittaessaan anteliaisuutta bodhisattvan ei pit\u00e4isi tukeutua mihink\u00e4\u00e4n eik\u00e4 olla riippuvainen mist\u00e4\u00e4n. Harjoittaessaan anteliaisuutta h\u00e4nen ei pit\u00e4isi tukeutua n\u00e4kyviin muotoihin, ei \u00e4\u00e4niin, tuoksuihin, makuihin, ei mihink\u00e4\u00e4n kosketettavaan eik\u00e4 mielen kohteisiin. Subh\u016bti, siten bodhisattvan, suuren olennon, tulisi harjoittaa anteliaisuutta riippumattomana ominaisuuksien mielikuvista. Miksi n\u00e4in? Koska ei ole helppo mitata sellaisen bodhisattvan hyv\u00e4n toiminnan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joka harjoittaa anteliaisuutta mihink\u00e4\u00e4n tukeutumatta. Mit\u00e4 ajattelet, Subh\u016bti, onko helppo mitata avaruuden laajuus id\u00e4ss\u00e4?”
\n”Ei todellakaan, Mestari”, vastasi Subh\u016bti. Mestari jatkoi: ”Aivan samoin, onko helppo mitata avaruuden laajuus etel\u00e4ss\u00e4, l\u00e4nness\u00e4, pohjoisessa, alhaalla, ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4, v\u00e4liilmansuunnissa, kaikissa kymmeness\u00e4 ilmansuunnassa?” ”Ei todellakaan, Mestari”, vastasi Subh\u016bti. Mestari sanoi: ”Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole helppo mitata sellaisen bodhisattvan hyv\u00e4n toiminnan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joka harjoittaa anteliaisuutta mihink\u00e4\u00e4n tukeutumatta. Siksi bodhisattvan tielle l\u00e4htev\u00e4n tulisi harjoittaa anteliaisuutta riippumattomana ominaisuuksien mielikuvista.”<\/p>\n

Tath\u0101gatan kolmekymment\u00e4kaksi tunnusmerkki\u00e4<\/strong><\/p>\n

5. Mestari kysyi: ”Mit\u00e4 luulet, Subh\u016bti, voiko Tath\u0101gatan tunnistaa siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 ovat Tath\u0101gatan tunnusmerkit?” Subh\u016bti vastasi: ”Ei todellakaan, Mestari, Tath\u0101gataa ei voi tunnistaa h\u00e4nen merkeist\u00e4\u00e4n. Miksi n\u00e4in? Tath\u0101gata on opettanut, ett\u00e4 tunnusmerkkien omaaminen on itse asiassa merkitt\u00f6myyden omaamista.”
\nMestari selitti kunnianarvoisalle Subh\u016btille: ”Niin kauan kuin on tunnusmerkkien omaamista, niin kauan on harhaa. Kun ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tunnusmerkkien omaaminen on itse asiassa merkitt\u00f6myyden omaamista, silloin ei ole harhaa. Niinp\u00e4 Tath\u0101gatan voi tunnistaa merkitt\u00f6mist\u00e4 tunnusmerkeist\u00e4.”<\/p>\n

Dharmahahmo opetusten kokonaisuutena<\/strong><\/p>\n

6. Subh\u016bti kysyi: ”Onko oleva tulevaisuudessa viimeisen\u00e4 aikakautena, viimeisen ajanjakson aikana, viimeisen 500-vuotiskauden aikana, hyv\u00e4n opin rappeutumisen aikana, olentoja, jotka t\u00e4m\u00e4n suutran sanoja opetettaessa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t niiden merkityksen?”<\/p>\n

Mestari vastasi: ”\u00c4l\u00e4 ep\u00e4ile, Subh\u016bti. Kyll\u00e4 tulevaisuudessa viimeisen\u00e4 aikakautena, viimeisen ajanjakson aikana, viimeisen 500-vuotiskauden aikana, hyv\u00e4n opin rappeutumisen aikana, on olentoja, jotka t\u00e4m\u00e4n suutran sanoja opetettaessa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t niiden merkityksen. Edelleen, Subh\u016bti, tulevaisuudessa viimeisen\u00e4 aikakautena, viimeisen ajanjakson aikana, viimeisen 500-vuotiskauden aikana, hyv\u00e4n opin rappeutumisen aikana on oleva bodhisattvoja, suuria olentoja, joilla on runsaasti hyveit\u00e4, oikea k\u00e4yt\u00f6s sek\u00e4 viisautta ja jotka t\u00e4m\u00e4n suutran sanoja opetettaessa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t niiden merkityksen. Subh\u016bti, nuo bodhisattvat eiv\u00e4t ole istuttaneet hyvyyden juuria pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhden buddhan opastamina. P\u00e4invastoin, Subh\u016bti, ne bodhisattvat, jotka t\u00e4m\u00e4n suutran sanoja opetettaessa vakuuttuvat edes yhden ajatuksen verran, ovat kunnioittaneet satoja tuhansia buddhia ja ovat istuttaneet hyvyyden juuria satoja tuhansia buddhia seuraten. Subh\u016bti, Tath\u0101gata n\u00e4kee heid\u00e4t buddhasilm\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Subh\u016bti, Tath\u0101gata tuntee heid\u00e4t t\u00e4ysin. Subh\u016bti, he kaikki aiheuttavat ja saavat osakseen mittaamattoman ja laskemattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Miksi n\u00e4in? Koskapa, Subh\u016bti, nuo bodhisattvat, suuret olennot, eiv\u00e4t pit\u00e4ydy itseyden mielikuvaan, olennon mielikuvaan, sielun mielikuvaan eiv\u00e4tk\u00e4 yksil\u00f6n mielikuvaan. Nuo bodhisattvat, suuret olennot, eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pit\u00e4ydy dharman mielikuvaan eiv\u00e4tk\u00e4 ei-dharman mielikuvaan. Subh\u016bti, he eiv\u00e4t pit\u00e4ydy mielikuvaan eiv\u00e4tk\u00e4 ei-mielikuvaan. Miksi n\u00e4in? Subh\u016bti, jos bodhisattvat, suuret olennot, pit\u00e4ytyisiv\u00e4t dharman tai ei-dharman mielikuvaan, he sen seurauksena tarrautuisivat joko itseyteen, olentoon, sieluun tai yksil\u00f6\u00f6n. Miksi? Koska bodhisattvan, suuren olennon ei tule tarrautua sen enemp\u00e4\u00e4 dharmaan kuin ei-dharmaankaan. Siksi Tath\u0101gata on opettanut k\u00e4tketyn merkityksen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n sanonnan: Niiden, jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t vertauksen dharmasta lauttana, tulisi luopua dharmoista ja viel\u00e4 enemm\u00e4n ei-dharmoista.”<\/p>\n

Dharmahahmo tiedon tuloksena<\/strong><\/p>\n

7. Mestari puhui edelleen kunnianarvoisalle Subh\u016btille: ”Mit\u00e4 arvelet, Subh\u016bti, onko olemassa jokin konkreettinen dharma, jonka Tath\u0101gata on tuntenut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 ja t\u00e4ydellisen\u00e4 valaistumisena, tai onko Tath\u0101gata opettanut havainnollisesti ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n?”
\nKunnianarvoisa Subh\u016bti vastasi Mestarille n\u00e4in: ”Ei, sik\u00e4li kuin ymm\u00e4rr\u00e4n Mestarin opetuksen, ei tosiaankaan ole olemassa mit\u00e4\u00e4n konkreettista dharmaa, jonka Tath\u0101gata olisi tuntenut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 ja t\u00e4ydellisen\u00e4 valaistumisena, eik\u00e4 Tath\u0101gata ole opettanut havainnollisesti mit\u00e4\u00e4n. Miksi n\u00e4in? Koska Tath\u0101gatan tuntemaan ja havainnollisesti opettamaan totuuteen ei voi tarttua eik\u00e4 sit\u00e4 voi sanoin ilmaista. Se ei ole olevaa eik\u00e4 ei-olevaa. Miksi n\u00e4in? Siksi, ett\u00e4 ei-ehdollinen (absoluuttinen) ylitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s jalot henkil\u00f6t.”<\/p>\n

Dharmahahmo hyv\u00e4n toiminnan tuloksena<\/strong><\/p>\n

8. Mestari kysyi: ”Mit\u00e4 arvelet, Subh\u016bti, jos joku hyv\u00e4 mies tai nainen t\u00e4ytt\u00e4isi t\u00e4m\u00e4n tuhat miljoonaa kolmimaailmaa k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n maailmanj\u00e4rjestelm\u00e4n seitsem\u00e4n lajin aarteilla ja sitten lahjoittaisi sen kaiken tath\u0101gatoille, arhateille, t\u00e4ydellisesti valaistuneille, aiheuttaisiko tuo hyv\u00e4 mies tai nainen siten suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n hyv\u00e4\u00e4?”
\nSubh\u016bti vastasi: ”Mestari, T\u00e4ydellinen, suuri, todella suuri olisi hyv\u00e4n miehen tai naisen siten aiheuttaman hyvyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Miksi? Sen mit\u00e4 Tath\u0101gata on nimitt\u00e4nyt hyvyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, sen h\u00e4n on my\u00f6s opettanut olevan itse asiassa ei-m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Siksi Tath\u0101gata vain puhuu hyvyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.”<\/p>\n

Mestari sanoi: ”Subh\u016bti, jos joku hyv\u00e4 mies tai nainen t\u00e4ytt\u00e4isi t\u00e4m\u00e4n tuhat miljoonaa kolmimaailmaa k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n maailmanj\u00e4rjestelm\u00e4n seitsem\u00e4n lajin aarteilla ja sitten lahjoittaisi sen kaiken tath\u0101gatoille, arhateille, t\u00e4ydellisesti valaistuneille, ja jos toisaalta joku toinen ottaisi t\u00e4st\u00e4 opetuspuheesta vaikkapa vain yhden nelirivisen s\u00e4keist\u00f6n sek\u00e4 opettaisi havainnollisesti ja valaisisi yksityiskohtaisesti sit\u00e4 toisille, niin j\u00e4lkimm\u00e4inen aiheuttaisi viel\u00e4 suuremman m\u00e4\u00e4r\u00e4n hyv\u00e4\u00e4, mittaamattoman ja laskemattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Miksi n\u00e4in? Koskapa juuri siit\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6isin tath\u0101gatojen, arhatien, t\u00e4ydellisesti valaistuneiden \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen ja t\u00e4ydellinen valaistuminen. Siit\u00e4 ovat l\u00e4ht\u00f6isin buddhat, mestarit. Miksi? Subh\u016bti, koska Tath\u0101gata on opettanut, ett\u00e4 buddhain ominaisuudet eiv\u00e4t itse asiassa olekaan buddhain ominaisuuksia. Sen vuoksi niit\u00e4 vain kutsutaan buddhain ominaisuuksiksi.”<\/p>\n

Nelj\u00e4 jaloa henkil\u00f6\u00e4<\/strong><\/p>\n

9a. Mestari kysyi: ”Mit\u00e4 arvelet, Subh\u016bti, ajatteleeko virtaanastunut ’min\u00e4 olen saavuttanut virtaanastumisen hedelm\u00e4n’?” Subh\u016bti vastasi: ”Eih\u00e4n toki, Mestari. Virtaanastunut ei ajattele ’min\u00e4 olen saavuttanut virtaanastumisen hedelm\u00e4n’. Miksi? Mestari, koska h\u00e4n ei ole voittanut omakseen mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4. H\u00e4n ei ole voittanut omakseen mit\u00e4\u00e4n n\u00e4kyvi\u00e4 muotoja, ei \u00e4\u00e4ni\u00e4, tuoksuja, makuja, ei mit\u00e4\u00e4n kosketettavaa eik\u00e4 mielen kohteita. Siksi h\u00e4nt\u00e4 vain kutsutaan virtaanastuneeksi. Mestari, jos virtaanastunut ajattelisi ’min\u00e4 olen saavuttanut virtaanastumisen hedelm\u00e4n’, silloin h\u00e4ness\u00e4 olisi tarrautumista itseyteen, tarrautumista olentoon, tarrautumista sieluun, tarrautumista yksil\u00f6\u00f6n.”<\/p>\n

9b. Mestari kysyi: ”Mit\u00e4 arvelet, Subh\u016bti, ajatteleeko kerranpalaaja ’min\u00e4 olen saavuttanut kerranpalaamisen hedelm\u00e4n’?” Subh\u016bti vastasi: ”Eih\u00e4n toki, Mestari. Kerranpalaaja ei ajattele ’min\u00e4 olen saavuttanut kerranpalaamisen hedelm\u00e4n’. Miksi? Koska ei ole mit\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 kerranpalaajan tila olisi saavutettu. Siksi h\u00e4nt\u00e4 vain kutsutaan kerranpalaajaksi.”
\n9c. Mestari kysyi: ”Mit\u00e4 arvelet, Subh\u016bti, ajatteleeko palaamaton ’min\u00e4 olen saavuttanut palaamattomuuden hedelm\u00e4n’?” Subh\u016bti vastasi: ”Eih\u00e4n toki, Mestari. Palaamaton ei ajattele ’min\u00e4 olen saavuttanut palaamattomuuden hedelm\u00e4n’. Miksi? Koska ei ole mit\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 palaamattomuuden tila olisi saavutettu. Siksi h\u00e4nt\u00e4 vain kutsutaan palaamattomaksi.”
\n9d. Mestari kysyi: ”Mit\u00e4 arvelet, Subh\u016bti, ajatteleeko arhat ’min\u00e4 olen saavuttanut arhatiuden’?” Subh\u016bti vastasi: ”Eih\u00e4n toki, Mestari. Arhat ei ajattele ’min\u00e4 olen saavuttanut arhatiuden1. Miksi? Koska ei ole mit\u00e4\u00e4n, jota nimitet\u00e4\u00e4n arhatiksi. Siksi h\u00e4nt\u00e4 vain kutsutaan arhatiksi. Mestari, jos arhat ajattelisi ’min\u00e4 olen saavuttanut arhatiuden’. silloin h\u00e4ness\u00e4 olisi tarrautumista itseyteen, tarrautumista olentoon, tarrautumista sieluun, tarrautumista yksil\u00f6\u00f6n.”<\/p>\n

9e. ”Miksi n\u00e4in? Mestari, minut on Tath\u0101gata, arhat, t\u00e4ydellisesti valaistunut nimennyt ensimm\u00e4iseksi rauhassa el\u00e4vien joukossa. Mestari, olen arhat, haluista vapautunut. Mestari, kuitenkaan en ajattele ’min\u00e4 olen arhat ja haluista vapautunut’. Mestari, jos ajattelisin, ett\u00e4 olen saavuttanut arhatiuden, silloin Tath\u0101gata ei olisi julistanut minusta, ett\u00e4 ’hyv\u00e4 mies Subh\u016bti, ensimm\u00e4inen rauhassa el\u00e4vien joukossa, ei el\u00e4 miss\u00e4\u00e4n ja juuri siksi h\u00e4nt\u00e4 kutsutaan rauhassa el\u00e4v\u00e4ksi’.”<\/p>\n

Bodhisattvan valaistumismieli<\/p>\n

l0a. Mestari kysyi: ”Mit\u00e4 arvelet, Subh\u016bti, onko Tath\u0101gata oppinut D\u012bpa\u1e45kara-Tath\u0101gatalta, arhatilta, t\u00e4ydellisesti valaistuneelta mit\u00e4\u00e4n dharmaa?” Subh\u016bti vastasi: ”Ei, Mestari, Tath\u0101gata ei ole oppinut D\u012bpa\u1e45kara-Tath\u0101gatalta, arhatilta, t\u00e4ydellisesti valaistuneelta mit\u00e4\u00e4n dharmaa.”<\/p>\n

Bodhisattva ja puhdas maa<\/strong><\/p>\n

l0b. Mestari sanoi: ”Subh\u016bti, jos joku bodhisattva sanoisi ’min\u00e4 luon sopusointuisia buddhakentti\u00e4’, niin h\u00e4n puhuisi v\u00e4\u00e4rin. Miksi n\u00e4in? Koskapa, Subh\u016bti, Tath\u0101gata on puhunut buddhakenttien sopusoinnusta ei-sopusointuna. Siksi niit\u00e4 vain sanotaan sopusointuisiksi buddhakentiksi.”<\/p>\n

Bodhisattvan nirvaana<\/strong><\/p>\n

l0c. ”Subh\u016bti, t\u00e4m\u00e4n takia bodhisattvan, suuren olennon, tulisi olla puhdassyd\u00e4minen ja harjaantua tarrautumattomaan, kaikesta riippumattomaan ajatteluun, ajatteluun, joka ei tukeudu n\u00e4kyviin muotoihin, ei \u00e4\u00e4niin, tuoksuihin, makuihin, ei mihink\u00e4\u00e4n kosketettavaan eik\u00e4 mielen kohteisiin. Subh\u016bti, oletetaan, ett\u00e4 olisi niin suunnattoman suuren ruumiin omaava mies, ett\u00e4 h\u00e4nen olemustaan voitaisiin verrata Sumeruun, vuorten kuninkaaseen. Mit\u00e4 arvelet, Subh\u016bti, olisiko h\u00e4nen olemuksensa suunnattoman suuri?”
\nSubh\u016bti vastasi: ”Mestari, T\u00e4ydellinen, valtavan suuri olisi h\u00e4nen olemuksensa. Miksi n\u00e4in? Tath\u0101gata on puhunut olemuksesta ei-olemuksena. Se ei ole olemus eik\u00e4 ei-olemus. Siksi sit\u00e4 vain sanotaan olemukseksi.”<\/p>\n

Viisauden t\u00e4ydellisyydest\u00e4 aiheutuva hyvyys<\/strong><\/p>\n

11. Mestari kysyi: ”Mit\u00e4 arvelet, Subh\u016bti, jos olisi yht\u00e4 monta Gangesvirtaa kuin suuressa Gangesvirrassa on hiekanjyvi\u00e4, olisiko niiss\u00e4 lukuisia hiekanjyvi\u00e4?” Subh\u016bti vastasi: ”Niit\u00e4 Gangesvirtoja olisi todella paljon ja monin verroin lukuisampia olisivat niiss\u00e4 olevat hiekanjyv\u00e4t.”<\/p>\n

Mestari sanoi: ”Subh\u016bti, ilmoitan t\u00e4m\u00e4n sinulle, teen sinulle tiett\u00e4v\u00e4ksi. Jos joku nainen tai mies t\u00e4ytt\u00e4isi seitsem\u00e4n lajin aarteilla yht\u00e4 monta maailmanj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kuin oletetuissa Ganges-virroissa olisi hiekanjyvi\u00e4 ja sitten lahjoittaisi sen kaiken tath\u0101gatoille, arhateille, t\u00e4ydellisesti valaistuneille \u2014 mit\u00e4 luulet, Subh\u016bti, aiheuttaisiko tuo nainen tai mies siten suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n hyv\u00e4\u00e4?” Subh\u016bti vastasi: ”Mestari, T\u00e4ydellinen, suuri, todella suuri olisi tuon naisen tai miehen siten aiheuttaman hyvyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4, mittaamaton ja laskematon.”<\/p>\n

Mestari sanoi: ”Subh\u016bti, jos joku nainen tai mies t\u00e4ytt\u00e4isi seitsem\u00e4n lajin aarteilla niin monta maailmanj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja sitten lahjoittaisi sen kaiken tath\u0101gatoille, arhateille, t\u00e4ydellisesti valaistuneille, ja jos toisaalta joku hyv\u00e4 mies tai nainen ottaisi t\u00e4st\u00e4 opetuspuheesta vaikkapa vain yhden nelirivisen s\u00e4keist\u00f6n sek\u00e4 opettaisi havainnollisesti ja valaisisi sit\u00e4 toisille, niin j\u00e4lkimm\u00e4inen aiheuttaisi siten viel\u00e4 suuremman m\u00e4\u00e4r\u00e4n hyv\u00e4\u00e4, mittaamattoman ja laskemattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n.”<\/p>\n

12. ”Edelleen, Subh\u016bti, se paikka maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, miss\u00e4 t\u00e4st\u00e4 opetuspuheesta on otettu vaikkapa vain yksi nelirivinen s\u00e4keist\u00f6 ja miss\u00e4 sit\u00e4 on opetettu ja selitetty, se paikka on oleva kuin pyh\u00e4kk\u00f6 deevojen, ihmisten ja asuroiden maailmalle. Mit\u00e4 sitten voitaisiinkaan sanoa heist\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t mieless\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n opetuspuheen kokonaisuudessaan ja jotka lausuvat ja tutkivat sit\u00e4 sek\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4t yksityiskohtaisesti toisille? Subh\u016bti, he saavat suurimman siunauksen. Sellaisella paikalla maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, Subh\u016bti, asuu Opettaja tai joku tiet\u00e4j\u00e4, guru toinen toisensa j\u00e4lkeen.”<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tae Hye sunimin (Mahapa\u00f1\u00f1a) k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Lainaus sallittu, jos l\u00e4hde mainitaan. Aluperin julkaistu kirjassa Gothoni – Mahapa\u00f1\u00f1a: Buddhalaista viisautta, Gaudeamus, 1987. Kunnia ylev\u00e4lle, jalolle viisauden t\u00e4ydellisyydelle! Veljeskunnan kokoontuminen N\u00e4in olen kuullut. Lue lis\u00e4\u00e4 \u2192<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-179","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-suutria-suomeksi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/179","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=179"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/179\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":634,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/179\/revisions\/634"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=179"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=179"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=179"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}