Dharmapuheesta, jonka Tae Hye sunim piti Italian buddhalaisen unionin Vesak-juhlassa Palermossa 30 toukokuuta 2009 jaa\/2553 jB.<\/p>\n
Minua on pyydetty puhumaan t\u00e4st\u00e4 hyvin ajankohtaisesta aiheesta, yhteiskuntamoraalista buddhalaisen opetuksen valossa. Buddhalainen eettisyys ei perustu pyhiin kirjoituksiin, uskonnollisten auktoriteettien\u00a0seuraamiseen eik\u00e4 dogmeihin, vaan periaatteeseen, jonka mukaan ei pid\u00e4 aiheuttaa eik\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4. Sen l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset ja konkreettiset huomiot ja el\u00e4m\u00e4n tarkasteleminen siten, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme tekojemme syyt ja seuraukset. T\u00e4h\u00e4n tarkasteluun pohjautuvat eettiset lupaukset eiv\u00e4t siis ole k\u00e4skyj\u00e4 tai ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tulevia velvoitteita, vaan tietoisen ja vastuullisen el\u00e4misen tienviittoja. Buddhalaisuus kehottaa meit\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n omakohtaisesti, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4 pahaa.<\/p>\n
Karkeasti jaotellen voidaan todeta, ett\u00e4 eettisess\u00e4 ja sosiaalisessa k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 on viisi tasoa. Ensimm\u00e4iseen, alimpaan, kuuluvat egoistit, henkil\u00f6t jotka ajattelevat vain omia halujaan ja etujaan. He ovat valmiita tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tahansa, my\u00f6s rikoksia, jos siten voivat saada jotain hy\u00f6ty\u00e4. Toiseen tasoon kuuluvat ne, jotka ajattelevat l\u00e4hipiirins\u00e4, etenkin sukulaistensa ja yst\u00e4viens\u00e4 hyvinvointia ja etuja. Kolmannen tason ihmiset rakastavat omaa maataan tai jotain muuta suurempaa kokonaisuutta, esimerkiksi uskontokuntaa jota pidet\u00e4\u00e4n ainoana oikeana. He jaottelevat ihmiset \u201dmeihin\u201d ja \u201dmuihin\u201d, hyviin ja pahoihin, uskovaisiin ja pakanoihin. He ovat valmiita uhrautumaan maansa tai uskontonsa puolesta, mutta my\u00f6s tappamaan vihollisia. Nelj\u00e4nteen tasoon kuuluvat ne, jotka ajattelevat koko ihmiskunnan yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Viidennen tason ihmiset pyrkiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n ei ainoastaan ihmiskunnan, vaan my\u00f6s el\u00e4inten ja luonnon hyvinvointia ajatellen. Nykymaailman valtavien ongelmien ratkaisemiseksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmisten enemmist\u00f6 saavuttaisi ainakin nelj\u00e4nnen tason, mutta viel\u00e4 parempi olisi viides eettisyyden taso!<\/p>\n
Suuri ongelma on se, ett\u00e4 \u00e4lyn my\u00f6t\u00e4 olemme kehitt\u00e4neet korkeatasoisen teknologian, mutta v\u00e4est\u00f6n valtaenemmist\u00f6n tajunnantaso on j\u00e4\u00e4nyt \u201dluolaihmisten\u201d asteelle. Uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4t ja tiedotusv\u00e4lineet ehdollistavat siten, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t n\u00e4e todellisuutta sellaisenaan, vaan el\u00e4v\u00e4t harhojen unessa. Vain tarkkaavaisuuden ja tietoisenaolemisen harjoittaminen auttaa meit\u00e4 her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n unesta.<\/p>\n
Ollaksemme hereill\u00e4 meid\u00e4n on ennen muuta tutkittava mielt\u00e4mme, koska toimintojen juuret ovat mieless\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa tekojen motiivit ja vaikutukset. Juuri motiivista riippuen teot voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Koska todellinen moraalisuus ei perustu metafyysisiin ulottuvuuksiin, vaan ilmi\u00f6iden todellisiin syyseuraussuhteisiin, on hyv\u00e4 tutkistella tekojen luonnetta. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 muinaisessa opetuksessa sanotaan: Fyysiset ja mentaaliset ilmi\u00f6t syntyv\u00e4t ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t syysuhteiden mukaisesti. Kaikki on pysym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja muuttuvaista… Ilmi\u00f6t yhdistyv\u00e4t, punoutuvat, hajoavat ja muuntuvat toisiksi ilmi\u00f6iksi. Siit\u00e4 seuraa, ettei ole mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 olisi muusta olevaisesta riippumatonta: kaikki asiat liittyv\u00e4t toisiinsa palapelin tavoin.\u00a0T\u00e4m\u00e4nkaltainen kosminen visio on ilmaistu runollisesti Avatamsaka-suutrassa.<\/p>\n Keskin\u00e4isoleminen ei ole k\u00e4site, jokin abstraktio, vaan objektiivinen todellisuus, jonka voimme havaita el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme ja kaikkialla ymp\u00e4rill\u00e4mme. Syv\u00e4 tietoisuus siit\u00e4, ett\u00e4 asiat ovat n\u00e4in, auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rauhan ja ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi on vastuullisuus ite\u00e4mme ja toisia kohtaan.<\/p>\n Mestari Huangbo kirjoitti 800-luvulla: \u201dJos katsotte yht\u00e4 vesipisaraa,n\u00e4ette siin\u00e4 maailman kaikkien vesien luonnon.Kun tarkastelette t\u00e4ll\u00e4 tavoin ilmi\u00f6iden kokonaisuutta,tarkastelette Mielen kokonaisuutta.\u201d Aivan kuten vesi koostuu pisaroista, yhteiskunta muodostuu yksil\u00f6ist\u00e4. Vain yksil\u00f6iden muuttuminen voi muuttaa yhteiskuntaa. Rauha alkaa meist\u00e4, el\u00e4misest\u00e4 rauhassa niin perheess\u00e4 kuin naapureidenkin kanssa.<\/p>\n Yksityiskohtaisemmin eritellen voimme todeta, ett\u00e4 my\u00f6nteiseen yhteiskunnaliseen muutokseen kuuluu kolme olennaista osa-aluetta:<\/p>\n Ensimm\u00e4inen on kunnioitus kaikkia ihmisi\u00e4 kohtaan.<\/strong><\/em><\/p>\n On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kunnioittaminen edellytt\u00e4\u00e4 aattellisten ennakkoluulojen ylitt\u00e4mist\u00e4. On kunnioitettava kaikkia erottelematta: miehi\u00e4 ja naisia, aikuisia ja lapsia, kaikkia rotuja, ateisteja ja uskovaisia, buddhalaisia ja ei-buddhalaisia. Nykyaikaisen valtion tulee edist\u00e4\u00e4 tasa-arvoa ja sen mukaisesti mm. olla uskontoneutraali, ei ainoastaan teoriassa vaan my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Uskontoneutraalissa valtiossa ei tulisi olla (kuten Italiassa tapahtuu perustuslain vastaisesti) krusifikseja valtiollisissa tai kunnallisissa toimistoissa eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhden uskonnon opetusta kouluissa. Voimme parantaa ihmisoikeuksia ainoastaan seuraamalla selkeit\u00e4 ja universaalisia periaatteita kaikissa olosuhteissa, kaikissa maissa.<\/p>\n Kun tutkistelemme aate- ja uskontohistoriaa, voimme panna merkille, ett\u00e4 buddhalaisuus ja jainalaisuus olivat ensimm\u00e4isi\u00e4 el\u00e4m\u00e4nn\u00e4kemys, jotka on opettanut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 ihmisoikeuksia ett\u00e4 el\u00e4inten oikeuksia (vaikkakin sana \u201dihmisoikeudet\u201d on my\u00f6hempi, valistusfilosofian luomus). Buddhalaisuudessa ihmisten ja muiden olentojen kunnioittaminen perustuu ajatteluun, ett\u00e4 tappaminen ja v\u00e4kivalta on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja ett\u00e4 kaikilla on oikeus el\u00e4\u00e4 arvokkaasti, ilman kasti- yms jaotteluita.<\/p>\n Toinen osa-alue onkin muiden tuntevien olentojen, toisin sanoen el\u00e4inten, kunnioittaminen.<\/strong><\/em><\/p>\n My\u00f6s el\u00e4imet ovat tuntevia olentoja, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t, kiintyv\u00e4t, rakastavat pentujaan ja pyrkiv\u00e4t onnellisuuteen. Monoteististen uskontojen mukaan vain ihmiset ovat t\u00e4rkeit\u00e4, koska ainoastaan heill\u00e4 on kuolematon sielu. Sen sijaan buddhalaisuus on opetus, jossa pyrit\u00e4\u00e4n vapauttamaan k\u00e4rsimyksist\u00e4 kaikki tuntevat olennot, ei ainoastaan ihmiset. Kohtelemalla el\u00e4imi\u00e4 hyvin autamme my\u00f6s itse\u00e4mme.<\/p>\n Nykyisin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 er\u00e4s maapallon saastumisen p\u00e4\u00e4syist\u00e4 on laajalle levinnyt lihansy\u00f6nti. Tehokarjataloudella on huomattavia kielteisi\u00e4 vaikutuksia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n: menetet\u00e4\u00e4n miljoonia hehtaareja viljelymaata, kulutetaan valtavasti vett\u00e4 ja nopeutetaan maaper\u00e4n eroosiota. Taloustieteen asiantuntijat, kuten Jeremy Rifkin, ovat laskeneet ett\u00e4 kun ruokavalio perustuu lihansy\u00f6ntiin, vain noin kaksi ja puoli miljardia ihmist\u00e4 voidaan ravita riitt\u00e4v\u00e4sti. Jos ihmiskunnan ruokavalio olisi kasvisvoittoinen, se sallisi hyvinvoinnin noin 11 miljardille ihmiselle planee-tallamme! Jeremy Rifkin selvitt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tosiasiat perusteellisesti kirjassaan Beyond Beef (ensimm. painos 1992).<\/p>\n Mahayanan suutrissa puhutaan siit\u00e4, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 lihan ja kalan sy\u00f6nti\u00e4. Kiinalais-korealais-vietnamilaisessa perinteess\u00e4 kasvissy\u00f6nti kuuluu bodhisattva-lupauksiin. L\u00e4nsimaissa jotkut merkitt\u00e4v\u00e4t Metta-suttassa Buddha sanoo:\u201dKuten \u00e4iti oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4kin vaarantaen suojelee ainoaa lastaan,samoin olkoon h\u00e4nell\u00e4 rajaton hyv\u00e4 tahtokaikkia olentoja kohtaan.\u201d<\/p>\n Mahayana-buddhalaisuudessa teemme lupauksen pelastaa kaikki tuntevat olennot. On syyt\u00e4 pohtia syv\u00e4llisesti, mit\u00e4 se tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Harjoitammeko me buddhalaiset todella universaalista my\u00f6t\u00e4tuntoa ja bodhisattvan tiet\u00e4? Vai lausummeko vain kauniita sanoja? Olemmeko aitoja? Jos suhtaudumme lehmiin, porsaisiin, kanoihin ja muihin el\u00e4imiin yht\u00e4 lempe\u00e4sti kuin omiin lapsiimme, voimmeko sy\u00f6d\u00e4 niit\u00e4 ja sulkea silm\u00e4mme teurastamoiden kauheuksilta? Jos puheemme ja el\u00e4m\u00e4ntapamme ovat yhtenevi\u00e4 ja johdonmukaisia, buddhalaisuus on oleva voimallinen ja vet\u00e4\u00e4 puoleensa lukuisia vilpitt\u00f6mi\u00e4 totuuden etsij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Kolmas osa-alue on luonnon suojeleminen.<\/strong><\/em><\/p>\n Ekosolidaarinen el\u00e4m\u00e4ntapa edellytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tahtoa, mutta sen lis\u00e0ksi my\u00f2s asiallista tietoa, mm. tietoa kaikesta mik\u00e4 aiheuttaa vahinkoa luonnossa. Valppaudesta kasvaa kyky tiedostaa kaikkien olentojen ja ilmi\u00f6iden keskin\u00e4isriippuvuus. Jos emme onnistu pelastamaan maapalloa ekologiselta katastrofilta, muutaman vuosisadan kuluttua ei ole sen enemp\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 kuin pelastettavia olentojakaan! Aiemmin mainitsin viisi eettisen k\u00e4yt\u00f6ksen tasoa. Aito buddhalainen moraali kuuluu viidenteen tasoon.<\/p>\n Viime aikoina jotkut merkitt\u00e4v\u00e4t opettajat ovat puhuneet voimallisesti ekologisen ja holistisen el\u00e4m\u00e4ntavan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Erityisesti haluan mainita Thich Nhat Hanhin sek\u00e4 Karmapa Laman, joka kirjoituksessaan \u201dOne hundred and eight things you can do to help the environment\u201d esitt\u00e4\u00e4 108 luonnon suojelemisen periaatetta. Karmapa Laman neuvot ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 uusia ekologisia harjoitusohjeita, verrattavissa perinteisiin viiteen lupaukseen ja bodhisattvojen 58:aan ohjeeseen. Niiss\u00e4 on kyse tarkkaavaisuudesta ja ep\u00e4itsekkyydest\u00e4. Tarkkaavaisuuden harjoitus alkaa j\u00e4tteiden lajittelusta ja kierr\u00e4tt\u00e4misest\u00e4!<\/p>\n Mit\u00e4 on Dharma olennaisesti? Dharma on el\u00e4misen tiede, henkinen Tie joka auttaa ihmisi\u00e4 vapautumaan tiedostamattomuudesta ja siten n\u00e4kem\u00e4\u00e4n todellisuuden selke\u00e4sti ja l\u00e4p\u00e4isev\u00e4sti, rajoituksista vapaana.<\/p>\n Id\u00e4n viisaat ovat opettaneet erityisesti henkisen vapautumisen Tiet\u00e4, kun taas l\u00e4nsimaiset valistusajattelijat ovat k\u00e4sitelleet yhteiskunnallista vapautumista ja demokratian toteutumista. N\u00e4m\u00e4 kaksi vapautumisen muotoa ovat molemmat t\u00e4rkeit\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ihmiskunnan kehityksess\u00e4.<\/p>\n K\u00e4rsimyst\u00e4 on kahdenlaista, toisaalta on konkreettista k\u00e4rsimyst\u00e4 ja toisaalta hieno-varaisempaa, eksistentiaalista k\u00e4rsimyst\u00e4. Ensin mainittuun kuuluvat n\u00e4lk\u00e4, k\u00f6yhyys, sairaudet, oikeuksien puuttuminen, sosiaaliset ristiriidat, stressi, ahdistukset jne. Yhteiskunnallisen kehityksen my\u00f6t\u00e4 n\u00e4it\u00e4 k\u00e4rsimyksi\u00e4 voidaan lievent\u00e4\u00e4 tai jopa poistaa. Kuitenkin ihmiset k\u00e4rsiv\u00e4t my\u00f6s maissa, joiden yhteiskunnallinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on pitk\u00e4lle kehittynyt. My\u00f6s Pohjoismaissa on masentuneita ihmisi\u00e4, alkoholisteja ja itsetuhoisia henkil\u00f6it\u00e4. Niinp\u00e4 voi todeta, ett\u00e4 yhteiskunnallinen kehitys ei takaa onnellisuutta, vaan siihen tarvitaan jotain muuta.<\/p>\n Tarkkaillessamme mielt\u00e4mme huomaamme, ett\u00e4 on syvemp\u00e4\u00e4 hienovaraista k\u00e4rsimyst\u00e4, joka johtuu siit\u00e4, ettemme ymm\u00e4rr\u00e4 ja hyv\u00e4ksy olemassaolon pysym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja muuttuvaista luonnetta. Vapautuaksemme t\u00e4st\u00e4 ep\u00e4tyydytt\u00e4vyydest\u00e4, dukkhasta, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kulkea sis\u00e4ist\u00e4 Tiet\u00e4 ja oivalluksin l\u00e4hesty\u00e4 sit\u00e4 mik\u00e4 on ei-ehdollista, sanoinkuvaamatonta ja ajatonta.<\/p>\n Buddha opetti selke\u00e4sti henkist\u00e4 Tiet\u00e4, mutta h\u00e4n ei ollut vieraantunut sosiaalisesta todellisuudesta. H\u00e4n mm. antoi kuninkaille neuvoja hyv\u00e4st\u00e4 ja oikeudenmukaisesta hallitsemisesta. Mietiskelykeskeinen Valitettavasti maailmassa ei noudateta moraalisia ja humaaneja periaatteita. My\u00f6s perinteisesti buddhalaisissa maissa on vakavia ongelmia. Er\u00e4s munkkien ja Dharma-opettajien teht\u00e4v\u00e4 olisi edist\u00e4\u00e4 ihmisoikeuksia ja eettisi\u00e4 periaatteita. Luonnollisesti se tulee tehd\u00e4 sekaantumatta puolue- ja valtapolitiikkaan. Pari vuotta sitten burmalaiset munkit ja rouva Aung San Suu Kyi ovat toimineet hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 maailmalle.<\/p>\n Burman kansalle Aung San Suu Kyi on kuin Dalai Lama tiibetil\u00e4isille, puhtaiden arvojen edustaja ja paremman tulevaisuuden toivo. Er\u00e4s yst\u00e4v\u00e4ni on burmalaisten demokratiamunkkien johtohenkil\u00f6it\u00e4. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 maanpaossa Saksassa. H\u00e4n auttaa Thaimaassa el\u00e4vi\u00e4 burmalaisia pakolaisia ja pyrkii opetuksin sek\u00e4 rauhanmarssein edist\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4kivallatonta vastarintaa. Italiassa h\u00e4n on saanut arvos-tetun \u201dSociet\u00e0 Libera\u201d yhdistyksen tunnustuspalkinnon toiminnastaan vapauden ja ihmis-oikeuksien hyv\u00e4ksi. Yst\u00e4v\u00e4ni opettaa mettaa eli lempeyden mietiskely\u00e4, ja kehoittaa kohdistamaan sen my\u00f6s niihin, jotka tekev\u00e4t pahaa ja sortavat kansaa. T\u00e4ll\u00e4 tavoin harjoittavat burmalaiset ja tiibetil\u00e4iset munkit sek\u00e4 nunnat kehitt\u00e4v\u00e4t valtavan sis\u00e4isen voiman ja rauhan.<\/p>\n Vaikka Burmassa, Tiibetiss\u00e4 ja mafian vastaisessa kamppailussa Sisiliassa[1] kohdataan suuria vaikeuksia, on silti jatkettava v\u00e4kivallatonta tiet\u00e4 puhtaalla motiivilla, ilman vihaa ja pelkoa. Er\u00e4s burmalainen munkki, joka oli osallistunut rauhanomaiseen mielen-osoitukseen, pid\u00e4tetty ja kokenut kidutusta, sanoi vapauduttuaan: \u201dEn tunne vihaa kiduttajiani kohtaan. Toivon, ett\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hekin l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t rauhan.\u201d<\/p>\n Lopetan Dhammapadan s\u00e4kein (197, 199): Onnellisena el\u00e4mme<\/em> [1] Palermon Vesakiin osallistui edustajia kolmesta mafian uhreja auttavasta yhdistyksest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Dharmapuheesta, jonka Tae Hye sunim piti Italian buddhalaisen unionin Vesak-juhlassa Palermossa 30 toukokuuta 2009 jaa\/2553 jB. Minua on pyydetty puhumaan t\u00e4st\u00e4 hyvin ajankohtaisesta aiheesta, yhteiskuntamoraalista buddhalaisen opetuksen valossa. Buddhalainen eettisyys Lue lis\u00e4\u00e4 \u2192<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-137","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ths-palsta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/137","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=137"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2777,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/137\/revisions\/2777"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bodhidharma.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n\u201dAjatus ilmenee sanoissa, sanat ilmenev\u00e4t teoissa,<\/em>
\n teoista tulevat tavat ja tavoista kehittyy luonne.<\/em>
\n Valvo siis huolellisesti ajatusten polkuja,<\/em>
\n jotta ne perustuisivat my\u00f6t\u00e4tuntoon,<\/em>
\n kaikkien olentojen huomioonottamiseen.\u201d<\/em><\/p>\n
\npersoonat menneisyydess\u00e4, kuten Leonardo da Vinci 500 vuotta sitten sek\u00e4 runoilija Shelley 200 vuotta sitten ovat visioineet, ett\u00e4 todellinen vallankumous tapahtuu, kun ihmiskunta muuttaa ruokavaliota ja siirtyy kasvisssy\u00f6ntiin.<\/p>\n
\nbuddhalaisuus ja osallistuva buddhalaisuus eiv\u00e4t ole toistensa vastakohtia – voimme harjoittaa molempia! Vanhoissa buddhalaisissa teksteiss\u00e4 puhutaan hyv\u00e4n hallitsijan velvollisuuksista ja hyveist\u00e4. Ne voidaan tiivist\u00e4\u00e4 kymmeneen periaatteeseen. Ensimm\u00e4inen n\u00e4ist\u00e4 on anteliaisuus; toinen moraalisuus eli viiden ohjeen noudattaminen; kolmas luopuminen omista eduistaan kansan hyv\u00e4ksi; nelj\u00e4s rehellisyys; viides yst\u00e4v\u00e4llisyys; kuudes yksinkertainen el\u00e4m\u00e4ntapa; seitsem\u00e4s vapaus vihasta ja kaunasta; kahdeksas v\u00e4kivallattomuus; yhdeks\u00e4s suvaitsevaisuus; ja kymmenes on olla vastustamatta kansan tahtoa. T\u00e4m\u00e4 viimeinen on kiintoisa, koska jollain tavalla se enteilee ajatusta demokratiasta. Mielest\u00e4ni Buddhan neuvot ovat yh\u00e4 2500 vuoden j\u00e4lkeenkin jatkuvasti ajankohtaisia kaikille niille, joilla on hallitsemisen vastuu!<\/p>\n
\nOnnellisena el\u00e4mme<\/em>
\n vihasta vapaina,<\/em>
\n my\u00f6s niiden keskell\u00e4, jotka vihaavat.<\/em><\/p>\n
\n ahneudesta vapaina,<\/em>
\n my\u00f6s niiden keskell\u00e4, jotka ahnehtivat.<\/em><\/p>\n