pix05.jpg

Uutisia

 

 

Korean buddhalaisuus

Virallisesti buddhalaisuus tuli Koreaan Kiinasta saapuneiden munkkien mukana 372 jaa, mutta buddhalaisia vaikutteita oli jo ennen sitäkin ollut maassa. Munkit toivat mukanaan patsaita ja kiinankielisiä suutria sekä yksinkertaisia perusopetuksia karmasta ja onnellisuuden etsimisestä. Nämä ajatukset sopivat hyvin yhteen Korean silloisen shamanistisen perinteen kanssa ja vallanpitäjät ja kansa ottivatkin uuden opin luontevasti vastaan. Buddhalaisuus sulautui hyvin vallitsevaan uskontoon. Edelleen monissa korealaisissa temppeleissä on omat pyhäkkönsä vuorten suojelijahengille, ja näitä shamanismista jääneitä olentoja muistetaan myös joidenkin temppeleiden seremonioissa. 

Lue lisää...
 
Sŏn-harjoitus


Chogye-koulukunnassa harjoitettava sŏn-buddhalaisuus on suurin Koreassa vaikuttava buddhalaisuuden muoto. Chogye-koulukunnan harjoituksen sanotaankin olevan parhaiten kaikista Kiinan chan-koulukunnista ja niiden perillisistä alkuperäisen henkisenä säilynyt. Sŏn-harjoituksessa painotetaan mietiskelyn merkitystä vapauden saavuttamiseksi. Temppeleissä mietiskelymunkit ja –nunnat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa, talvella ja kesällä, mietiskelysaleihin kolmen kuukauden retriiteille. Mietiskelysalissa harjoitus alkaa noin kello kolme ja hiljaista mietiskelyä on päivässä 8 – 14 tuntia. Joissain temppeleissä myös maallikoilla on mahdollisuus osallistua retriiteille. 

Lue lisää...
 
Opetuksia PDF Tulosta

Kymmenen ohjetta tien kulkijalle (”Bowang Sammaeron”)

 

 Korealainen mietelmäteksti

 

Miksi toivoa täydellistä terveyttä? Täydellinen terveys johtaa suurempaan ahneuteen. ”Ajattele sairautta lääkkeenä, älä tautina.”

 

Miksi kaivata elämää ilman vastoinkäymisiä? Sellainen elämä johtaa ylimielisyyteen ja itsensä hemmotteluun. ”Anna huolien ja vastoinkäymisten olla osa elämäntapaasi.”

 

Miksi toivoa opiskelua ilman vastoinkäymisiä? ”Vapautuminen on piiloutunut vastuksien taakse.”

 

Miksi toivoa harjoitusta ilman kiusauksia? Päätöksesi jää heikoksi ilman niitä. ”Pidä houkutuksia ystävinä, jotka auttavat sinua harjoituksen tiellä.”

 

Miksi toivoa helppoa menestystä? Helpot saavutukset johtavat lisääntyneeseen hätiköintiin. ”Saavuta tavoitteesi vaikeuksien kautta.”

 

Miksi toivoa apua ystäviltä? Ystävien hyväksikäyttäminen johtaa häikäilemättömyyteen. ”Solmi pitkäaikaisia ystävyyssuhteita tekemällä kompromisseja ihmissuhteissasi.”

 

Miksi toivoa muiden ihmisten alistuvan toiveisiisi ja komentoihisi? Sellainen johtaa myös häikäilemättömyyteen. ”Pidä luonteesi kehittäjinä heitä, jotka ovat kanssasi eri mieltä.”

 

Miksi odottaa palkkioita ystävällisyydestäsi? Sellainen tekee mielen juonittelevaksi. ”Heitä odotuksesi palkkioista menemään niin kuin heittäisit pois vanhat kengät.”

 

Miksi odottaa saavansa enemmän kuin ansaitsee? Liioiteltu hyödynetsintä johtaa typeryyteen. ”Tule sydämestäsi rikkaaksi pienellä sijoituksella.”

 

Miksi valittaa harmeista? Sellainen johtaa vain mielipahaan ja sydämen myrkyttymiseen. ”Ajattele harmien olevan Tien ensimmäinen ovi.”

 

 

 

 

 

Harjoitukseen innoittavat säkeet (Bal-Sim-Su-Haeng-Jang)

(Harjoitukseen innoittavat säkeet on laatinut arvostettu korealainen munkki Wonhyo (617 - 686). Teksti saattaa vaikuttaa pintapuolisesti katsoen ankaralta, mutta se esittelee meille vain yhden puolen Wonhyosta. Hän käytti opetuksessaan apuna myös tanssia ja laulua, joiden avulla opetukset saavuttivat laajempia kuulijakuntia; Wonhyota pidettiin todellisena kansanmiehenä. Hänen sanottiin kantavan mukanaan rumpua jossa oli teksti, "Ainoastaan hän, jota ei mikään häiritse, voi mennä syntymän ja kuoleman tuolle puolen". Harjoitukseen innoittavat säkeet on tarkoitettu lähinnä munkeille ja nunnille, ja se onkin yksi tärkeimmistä teksteistä mitä noviisien tulee vielä tänäkin päivänä temppeleissä opiskella.)

Lue lisää...
 


Simplweb - Joomla 1.5 Website Hosts