Bodhidharma ry:n 70 vuotisjuhla ja yhteinen vesak

Yhdistyksemme 70-vuotisjuhlaa ja Suomen Buddhalaisen  Unionin yhteistä vesakia vietettiin lauantaina 13.5.  klo 10-19 yhdistyksen tiloissa Buddhalainen keskus Sampossa. Päivään osallistui runsaasti buddhalaisia yli kymmenestä eri järjestöstä. Juhlaan osallistui mm. kolme theravadamunkkia. Aamupäivällä oli resitaatiooita paaliksi ja tiibetiksi, Ydinsuutra luettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Päivän aikana saimme kuulla ja myös nähdä videolta muisteluja yhdistyksen eri vaiheista. Iltapäivän aikana luettiin kertomuksia Buddhan syntymästä ja valaistumisesta bansurihuilun säestyksellä; yhteislauluohjelmaan kuului mm. Maammelaulu. Lopuksi zenpappi Mitra Virtaperko ohjasi zazenin ja Taehye sunim bodhidharmalaisen meditaation.
Oheisessa kuvassa osa osallistujista.

Kiitokset kaikille osallistujille!

Juhlapuhe:

Arvoisa opettaja Taehye sunim, arvoisat vieraat!

Buddhismin Ystävät ry. syntyi vuonna 1947 kiinnostuksesta buddhalaisuuteen, vailla Suomessa olevia esikuvia. Jussi Snellman, Antti J.Aho ja Mauno Nordberg, myöhemmin myös Leo Hilden, olivat uuden edessä. Suomenkielistä materiaalia buddhalaisuudesta ei ollut paljonkaan. He joutuivat etsimään tietoa sen ajan keinoin. Tiedon hakeminen vaati innostusta ja sisäistä paloa, samoin materiaalin kääntäminen suomeksi. Nämä miehet uskoivat siihen, mitä tekivät, ja halusivat jakaa löytämänsä tiedon myös muille. Mahasangha, suuri henkisten harjoittajien yhteisö, oli luotu.

Yhdistyksen toiminta hiipui 1980-luvun alussa, elpyäkseen vuonna 1985 munkki Taehye sunimin johdolla. Buddhismin Ystävät muutettiin vuonna 1998 Bodhidharmaksi, koska tarvetta yleisbuddhalaiselle järjestölle ei enää ollut. Vanhimpana suomalaisena buddhalaisena yhdistyksenä Bodhidharma on ollut esikuvana monille uudemmille yhdistyksille, jotka edustavat eri koulukuntia buddhalaisuuden laajassa kentässä.

Monista länsimaalaisista buddhalaisista yhteisöistä Bodhidharma poikkeaa siinä, että opettajamme Taehye sunim on vuosikymmenien ajan perehtynyt ja kouluttautunut buddhalaisuuteen alkuperäisissä buddhalaisissa kulttuureissa. Tämän päivän Bodhidharma perehtyy buddhalaisuuden opetuksiin laaja-alaisesti, kaikkia aitoja buddhalaisia harjoitusperinteitä kunnioittaen, harjoittaen luonnollista, yksinkertaista ja pelkistettyä mietiskelyä.

Ilman yhteisöä ei ole yhdistystä. Jokainen sen jäsen on merkittävä. Bodhidharman 70-vuotinen historia ei olisi ollut mahdollista ilman henkisiä harjoittajia. Yhä useammat hakevat Dharman syvempää merkitystä.

Elämme arvaamattomassa maailmassa, jossa uhkakuvat muuttuvat todellisuudeksi, koskettaen jokapäiväistä arkeamme. Saamme päivittäin lukea ja kuulla yhä lisääntyvistä, järjettömistä terroriteoista ja sotien aiheuttamista kärsimyksistä. Nämä uhkakuvat muuttavat käsitystämme ihmisistä ja maailmasta, jossa elämme. Joudumme kysymään itseltämme, missä ovat inhimillisen elämän rakennusaineet, kaikkea elämää kunnioittava elämäntapa, kaikki ne arvot, joihin haluamme uskoa.

Emme selviä yksin. Tarvitsemme toisiamme, ja Dharmaa, joka on osoittanut vuosisatoja voimansa ja ajankohtaisuutensa erilaisissa tilanteissa. Tarvitsemme henkisten harjoittajien yhteisöä ja sen tukea. Tarvitsemme henkisen Tien opettajia, jotka tietävät, kertovat ja opettavat niille, jotka tietoa haluavat. Tieto luo jatkuvuutta ja yhteisyyttä. Tiedon kautta voimistumme.

Yhteisö, joka kunnioittaa samoja arvoja, jolla on yhteinen näkemys ja yhteinen pyrkimys, edistää rauhaa maailmassa. Tämän vuoksi yhteishenki eri buddhalaisten yhteisöjen välillä on entistä tärkeämpää. Satavuotiaan Suomen juhlavuoden teema on: Yhdessä. Yhdessä voimme toteuttaa hyviä tekoja ja muuttaa maailmaa paremmaksi.

Toivotamme teidät kaikki Bodhidharman puolesta tervetulleiksi!

Vpj. Ulla Mudita, Bodhidharma ry.

Juhlaruno:

Idässä Dharman liekki leimahti
2500 vuotta sitten,
mutta oli se ollut olemassa
jo ajan alusta.

Suon maahan tuo
kokko alkoi kohota
seitsemän vuosikymmentä sitten,
mutta oli se ollut olemassa
jo ikuisuuksia.

Ei sitä voi vihan miekalla
tuhota.
Ei sitä voi halun järvellä
sammuttaa.
Ei sitä voi pimeyden suohon
hukuttaa.

Harjoittaja jauhaa
minän loveen
ja neitsytmieli säteilee
ikuisesti
alkuräjähdyksen valoa.

Jukka DaiKan koji, Lahti Zen

Comments are closed.